Lue
tapahtumat
alueittain
täältä


Mikä yhdistys?
Ajankohtaista
Arkisto
Yhteystiedot
Toiminta
Artikkeleita
Kokemuksia
Linkkejä
Jäsenhakemus
Evakkovaellus
Tallenna
Tunnemuistot
Tapahtumat:

Keski-Suomi
Helsingin seutu
Mikkeli
Pirkanmaa

Lappeenrannan
seutu

Etusivulle

The Society for Children Displaced by War

 

Sisulla 100-vuotiaaksi -juhlaseminaari

Espoon työväenopisto yhdessä Evakkolapset ry:n ja Karjalaisen Nuorisoliiton kanssa, järjestää lauantaina 3.3.2017 klo 10 - 16 Espoossa Suomen kulttuurin ja yhteiskunnan muodostumista ja mm. evakkolapsuutta käsittelevän seminaarin, jonka nimi on "Sisulla 100-vuotiaaksi". Halukkaiden on syytä ilmoittautua heti 7.12.2016 alkavan ilmoittautumisajan alussa, sillä kiinnostus on kova, ja ilmoittautumismahdollisuus loppuu heti, kun seminaaripaikkaan mahtuva osallistujamäärä tulee täyteen. Ilmoittautumisohjeet ovat oheisen ohjelmaliitteen lopussa. Lue tästä lisää

Evakkolasten tunnemuistot koottiin väitöskirjaan

Selviytyjäsankari, identiteetin etsijä, optimistinen toimija, trauman työstäjä, kohtalonsa hyväksyjä ja menetysten kantaja.
Nämä kuusi ryhmää löysi Eeva Riutamaa tutkiessaan evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistoja ja hyvinvointia.
Riutamaan väitöskirja tarkastettiin perjantaina 2.9. Turun yliopistossa ja paikalla oli poikkeuksellisen paljon väkeä. Monet evakkolapset olivat tulleet kuulemaan tutkijan analyysia kokemuksistaan.

"Olen lukenut tarinoitanne, kuunnellut muisteluanne, olen viettänyt kertomustenne äärellä tunteja", totesi Riutamaa väitöksen alussa. Hän sai tutkimukseensa 631 vastausta ja lisäksi 11 evakkolasta haastateltiin henkilökohtaisesti.

Väitöskirja ei ole tieteellistä teoretisointia vaan selkokielinen tietokirja, joka sopii jokaisen luettavaksi.
Vastaväittäjä emeritaprofessori Sirkka Ahonen kiinnitti huomiota siihen oliko mahdollisesti ns. onnellisuusmuuri vaikuttanut evakkolasten vastauksiin. Hän epäili, että historian häviäjät eivät kyselyyn ole vastanneet vaan selviytymisestä voi piirtyä liiankin hyvä kuva.
Riutamaa totesi, että toisten tutkijoiden on hyvä jatkaa tästä teemasta.

Kun olen koonnut evakkolasten kokemuksista muistelmakirjoja vuodesta 2005 alkaen, jatkan ehdottamalla, että kannattaisi tehdä väitöskirja myös siitä, miksi evakkolapsista on tutkimuksessa kiinnostuttu vasta 2000-luvulla. Väitös kertoisi paljon suomalaisesta henkisestä ilmapiiristä.

Anne Kuorsalo

Lue Eeva Riutamaan väitöskirja Maan korvessa kulkevi, Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/124778/AnnalesC424Riutamaa.pdf?sequence=2

 

Lauri Kosonen
johtaa
Evakkolapsia

Vanha ja uusi

Uusi puheenjohtaja Lauri Kosonen luovutti kiitoskukat tehtävän jättäneelle Eini Hämäläiselle. Kuva Raimo Vanninen

Lauri Kosonen valittiin Evakkolapset ry:n puheenjohtajaksi Paimiossa pidetyssä vuosikokouksessa. Aivan uudesta puheenjohtajasta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä Kosonen toimi yhdistyksen puheenjohtajana jo vuosina 2007-10 ja on sen jälkeen ollut varapuheenjohtajana. Hän vetää myös Evakkolasten Lappeenrannassa kokoontuvaa piiriä.

Yhdistyksen hallitukseen valittiin uusina jäseninä Tarja Lang (Espoo) ja Juhani Lavén (Turku).  Lang valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Vuodesta 2010 puheenjohtajana toiminut Eini Hämäläinen sai toivomansa vapaavuoden hallituksen jäsenyydestä.

Seminaaria pja ja sihteeri
Paimion aikuiskoulutuskeskuksessa pidettyyn seminaariin osallistui 40 ihmistä.Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi paimiolainen Armi Suomi (oik.) ja sihteerinä Lea Oksa Tampereelta. Kuvat Lauri Kosonen

Julkilausuma vaatii laupeutta

Vuosikokouksessa hyväksyttiin myös julkilausuma, jossa otetaan kantaa Eurooppaa koettelevaan pakolaisaaltoon. Sodan jaloista pakenemaan joutuneiden evakkolasten ja heidän jälkeläisten yhdistys vaatii julkilausumassaan laupeutta sotien keskelle. Julkilausuman tunnus on sama kuin  Kansainvälisellä Punaisella Ristillä.

”Laupeutta sotien keskellä! Tuo Kansainvälisen Punaisen Ristin tunnuslause on yleispätevä ohje meille kaikille. Elämme Euroopassa laajamittaista murrosta, kun kotimaassaan hädässä olevat ihmiset etsivät muista maista turvaa ja elinmahdollisuutta. Tehkäämme heille niin kuin toivoisimme itsellemme tehtävän.

Evakkolapset ry:n vuosikokous Paimiossa 5.3.2016”

Seminaarin antia

Vuosikokouksen jälkeen pidetyssä seminaarissa puhuivat Lauri Kosonen, Johannekselaisen päätoimittaja Hannu rastas, Paimion Karjalaseuran sihteeri Armi Suomi ja Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtaja Hilkka Toivonen-Alastalo. Lue raportti pdf-muodossa tästä

Hannu tj knl
Johannekselainen-lehden päätoimittaja Hannu Rastas kertoi evakkolapsuuteen liittyvien kirjoitusten kasvamisesta pitäjälehtensä palstoilla.Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtaja Hilkka Toivonen-Alastalo esitteli nuorisoliiton toimintaa ja tavoitteita. Kuvat Lauri Kosonen

.............................................................................................................

Nuori tyttö sodan keskellä

Tytön päiväkirja Tshetsheniasta on ilmeisesti ensimmäinen kirja, jossa pakolaisena Suomeen tullut kuvaa, millaista oli olla lapsena tai nuorena keskellä sotaa.
Polina Zherebtsova on syntynyt 1985 ja aloitti päiväkirjan pitämisen ensimmäinen Tshetshenian sodan alettua alkoi 1995.  Se julkaistiin 2011, minkä jälkeen hän sai niin paljon uhkauksia, että pakeni maasta. Vuonna 2013 Zherebtsova sai poliittisen turvapaikan Suomesta.Lue tästä Anne Kuorsalon kirjaesittely

 

Evakkolasten toiminnalla on sielunhoidollinen merkitys
Kirj. ja kuvat Lauri Kosonen

Evakkolasten valtakunnallinen syysseminaari pidettiin jo neljännen kerran Muurlan Opistossa Salossa. Alun kuudettakymmentä osallistujaa viihtyi seminaarissa ja moni kiitteli jälleen ohjelman antia. Seminaarin aiheina olivat tällä kertaa evakkolasten kotiseutumatkat, tervehdys kesän 2015 evakkovaellukselta Porkkalasta ja tunnetun salolaisen radiohahmon, toimittaja Jaakko Salonojan kerronta evakkolapsuutensa vaiheista, kun hän muutti perheensä mukana Viipurista Pohjois-Karjalaan, Joensuuhun.
Jaakko Salonojan isä ja äiti olivat lähtöisin Salon Muurlasta, mutta perhe muutti Viipuriin kun isä sai tehtäväkseen perustaa sinne Valion meijerin. Talvisodan alettua tehtäväksi tuli siirtää meijeri Viipurista Joensuuhun. Salonojan värikästä kerrontaa kuunneltiin tarkasti, olihan yleisössä monia salolaisia, joille Muurlan seudut ovat tuttuja.
Keskustelu matkoista lapsuuden kotiseuduille sai virikettä kesän 2014 matkasta Petsamoon, Muurmanskiin ja Sallaan kootusta videosta. Lauri Kososen työstämässä, 11 minuutin mittaisessa esityksessä haastateltiin Petsamosta kuusivuotiaana evakkoon joutunutta Anna-Maija Ylioikaraista ja Sallan Alakurtista 11-vuotiaana evakkoon joutunutta yhdistyksen kunniajäsentä Pentti Kortelaista. – Pentti tuli seminaariin Rovaniemeltä, vaikka junayhteydet olivat pohjoisessa ratatöiden takia poikki ja matka oli siksi tavanomaista rasittavampi.
Muitakin kunniavieraita oli paikalla, nimittäin Pentti Kortelaisen ohella toinenkin evakkoudesta väitellyt tohtori, kivennapalaissyntyinen Anneli Ilonen sekä uudet kunniajäsenet Anni Talsi ja Kaisu Rokka Virolahdelta.
Tulevalle viidennelle matkalle mm. Vienan Kemiin ja Solovetskin luostarisaarelle 8.-12.6.2016 kutsui ja siitä kertoi yhdistyksen hallituksen jäsen Raimo Vanninen. Hän totesi näillä matkoilla olleen selkeä sielunhoidollinen merkitys.
Porkkalan evakkovaiheista ja viime elokuisesta evakkovaellustapahtumasta kertoivat Lena Selén ja Berndt Gottberg. He kuvailivat omakohtaisten kokemustensa pohjalta elämänläheisesti evakkoaikojen elämää uusilla asuinsijoilla, ja yleisö kuunteli heitä erityisen tarkasti, sillä näistä asioista ei ole juuri tietoa ollut. Monet kokivatkin oppineensa jälleen paljon uutta Suomen historiasta.
Kalevalamittainen, Kaisu Pato-Ojan kirjoittama kansanruno Pielisen balladi kuunneltiin hiiskumatta Eeva Härön lausumana ja Harry Mälkin pianomusiikin höystämänä.
Vuoden 2016 evakkovaellukselle 9.7.2016 Urjalaan kutsun esitti Eija Järvinen.
Aina sopivissa väleissä laulettiin yhdessä, ja iltapäivällä oli vielä arpajaiset, joihin oli saatu useita kirjapalkintoja.

Leena ja Brendt Eeva jaH arry
Lena Selén ja Berndt Gottberg kertoivat Porkkalan evakkoajoista ja kesän 2015 vaellustapahtumasta. Eeva Härö ja Harry Mälkki.
Jaakko Salonoja Anneli ja Pentti
Jaakko Salonoja kertoi lapsuudestaan Viipurissa ja Joensuussa. Anneli Ilonen ja Pentti Kortelainen väittelivät eläkepäivillään tohtoreiksi evakkoudesta.

Sama tunnekokemus

Muurlan syysseminaarissa 14.11.2015 saatiin jälleen havaita, kuinka evakkoon joutuneilla on syvä yhteinen kokemus kodin ja kotiseudun menetyksestä. Siitä kertoi Porkkalan Parenteesin edustajien syvällinen kuvaus heidän evakkotiestään ja siitä, miten hyvin he sitten ymmärsivät samalle seudulle tulleita Karjalan evakkoja. Näin molemmat kotiseutunsa menettäneet saattoivat jakaa saman tunnekokemuksen, vaikka kielen ymmärtäminen oli joskus vaikeaa. Syntyi elinikäisiä lämpimiä ystävyyssuhteita sekä avioliittoja ja näin väärät ennakkoluulot hälvenivät.

Raimo Vanninen

 



29.11.2016 Urjamedia Yläpalkin vasen kuva Puolustusvoimat ja oikea kuva Tarja Iivonen