Evakkolasten Muistopuiston avajaiset

Katso tästä selostus ja kuvia avajaisista

Evakkolasten puistossa kasvaa suomalaisuus

”Suomi 100 vuotta ohjelmaa ei voisi paremmin juhlistaa kuin tällä Evakkolasten muistopuistolla. Toivottavasti suomalaiset käyvät täällä kauempaakin kuin tältä alueelta. Lehtipuut, havupuut, omenapuut, kukkaniityt ja perennat ovat suomalaisuutta ja Suomen luontoa. Sata puuta ja sata vuotta. ”

Näin sanoi Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen avatessaan lauantaina 29.7.2017 Evakkolasten Muistopuiston Lahden Mukkulassa. Tilaisuus keräsi kaksi jopa kolmesataa osanottajaa.

Muistopaadelle jätettiin myös kukkia

Lue pääjohtaja Elli Aaltosen puhe.

Pääjohtaja Elli Aaltonen puhumassa muistopaaden äärellä

http://suomifinland100.fi/project/evakkolasten-muistopuisto/

Muistopuiston esite tai juliste

Puisto sijaitsee Kilpiäistentien ja Mukkulan kirkon luona. Osoite on Mukkulankatu 32 b.

Lue Etelä-Suomen Sanomien juttu avajaisista http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2388526
Lue Ylen verkkojuttu evakkolapsista ja Muistopuis- tosta. https://yle.fi/uutiset/3-9746146

Muistopuiston kivi nostettiin paikalleen

Ylämaan spektroliittilouhokselta saatu kivipaasi tuotiin Lahden Mukkulaan 12.7.2017. Kiven viimeistelijä Ilpo Sientola pyyhkäisi juuri paikalleen laitetun kiven pinnalta pölyt pois, ja tytär Maria seurasi tarkasti. Kuva Lauri Kosonen

Evakkolasten Muistopuiston kruunaava kivipaasi nostettiin paikalleen Lahdessa keskiviikkona 12.7.. Kiven ympärillä Suomen satavuotispäivän juhlintaan liittyvä sadan puun puisto on sekin lähes valmiina avajaisiin, jotka ovat lauantaina 29.7.
Puiston on istuttanut Lahden kaupunki Evakkolapset ry:n aloitteesta. Kiven on lahjoittanut louhoksen omistaja Martti Kälviäinen ja se on Ylämaan spektroliittia.  Muistopaasi painaa  1500  kiloa.
Kiven on kaivertanut ja sen pinnan viimeistellyt Ilpo Sientola. Kiven hiottua pintaa koristaa teksti: Miltä tuntui paeta kotoa sodan takia ja allekirjoituksena on Evakkolapset ry.
Kysymys on edelleen ajankohtainen niin kuin se oli niille jopa parille sadalle tuhannelle lapselle, jotka Suomessa joutuivat pakenemaan sotaa 1939-44.
Kiven ympärille istutetaan juhannusruusua ja Karjalan ruusua sekä perennoja. Viimeiset lehtikuuset istutetaan puiston avajaisissa, jotka alkavat lauantaina 29.7. Puiston avaa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.
Avajaisten tarkempi ohjelma tulee myöhemmin verkkosivulle.
Puiston on suunnitellut suunnitteluhortonomi Eila Palojärvi.
Puisto sijaitsee Kilpiäistentien ja Mukkulan kirkon luona. Osoite on Mukkulankatu 32 b.
http://suomifinland100.fi/project/evakkolasten-muistopuisto/

Katso miten kivipaasi nostettiin paikalleen.

Katso Ylen Hämeen alueuutislähetys, jossa kerrotaan Muistopuistosta
https://areena.yle.fi/1-4183442

Lue Etelä-Suomen Sanomien juttu Muistopuistosta

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2384499

Viron historian poluilla

Evakkolapset tekivät retken Viroon 12.-14.6. 2017. Matkan johtajana ja oppaana oli Kyösti Toivonen. Hän tuntuu tietävän historiasta kaiken ja ylikin. Anti oli korvaamaton. Sadettakin saimme, mutta aurinko paistoi koko ajan meissä matkalaisissa. Lue Pirjo Riitta Rintasen matkakertomus tästä

Evakkolasten Muistopuiston työt alkaneet Lahdessa

Evakkolasten Muistopuiston työt Lahden Mukkulassa ovat käynnistyneet ja  Muistopuisto avataan lauantaina 29.7. osana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoa.
Puistoon tulee sata puuta, jotka istutetaan 10 puun ryhmiin”, kertoo suunnitteluhortonomi Eila Palojärvi, joka on puiston suunnitellut. Puisto toteutuu yhteistyönä Lahden kaupungin ja Evakkolapset ry:n kanssa. Aloitteen puistosta teki Evakkolapset ry.
Puiston laajuus on peräti 2,5 hehtaaria, mutta sen ydinalue on hehtaaria pienempi. Lehti- ja havupuiden lisäksi puistoon tulee kukkaniittysaarekkeita puiden ympärille. Puiston sydämessä on Muistokivi, jonka ympärille tulee ruusuja ja perennoja.
”Puiksi on valittu myös vanhoja lahtelaisia lajeja kuten Paasikiven nimellä tunnettu omenapuulajike”, kertoo Palojärvi.  Kymmenen havupuuta istutetaan puiston avajaisissa, muut lajit istutetaan ennen heinäkuun loppua.
Puiston avaa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen. Juhla alkaa lauantaina 29.7. kello 13.
Puisto on osa Suomi 100 hankkeita. Sen istuttaminen on satavuotiaan Suomen muistin virkistämistä.   Evakkoon joutuminen on Suomen historian merkittäviä tapahtumia.
Tietoisuutta menneisyydestä voidaan kasvattaa muistopuistolla ja samalla kunnioitetaan henkilöitä, jotka joutuivat kokemaan sodan lapsuudessaan. Muistopuisto elävyydellään ja kasvullaan antaa toivoa ja luo uskoa raskaista ajoista selviytymiseen. Se on myös pysyvä jälki Suomen juhlavuoden tapahtumista.
Puisto sijaitsee Kilpiäistentien ja Mukkulan kirkon luona.

Muistopuiston pohjatyöt kesäkuun alussa, valvojana puutarhuri Paula Lintunen.	Puiston suunnittelija Eila Palojärvi (vas.) ja Evakkolasten hallituksen jäsen Anne Kuorsalo Mukkulan kirkon luona. Muistopuiston alue on heti kuvan pensaiden takana.

Lauri Kosonen valittiin Evakkolapset ry:n puheenjohtajaksi Paimiossa pidetyssä vuosikokouksessa. Aivan uudesta puheenjohtajasta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä Kosonen toimi yhdistyksen puheenjohtajana jo vuosina 2007-10 ja on sen jälkeen ollut varapuheenjohtajana. Hän vetää myös Evakkolasten Lappeenrannassa kokoontuvaa piiriä.

Yhdistyksen hallitukseen valittiin uusina jäseninä Tarja Lang (Espoo) ja Juhani Lavén (Turku).  Lang valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Vuodesta 2010 puheenjohtajana toiminut Eini Hämäläinen sai toivomansa vapaavuoden hallituksen jäsenyydestä.

Paimion aikuiskoulutuskeskuksessa pidettyyn seminaariin osallistui 40 ihmistä.Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi paimiolainen Armi Suomi (oik.) ja sihteerinä Lea Oksa Tampereelta. Kuvat Lauri Kosonen

Julkilausuma vaatii laupeutta

Vuosikokouksessa hyväksyttiin myös julkilausuma, jossa otetaan kantaa Eurooppaa koettelevaan pakolaisaaltoon. Sodan jaloista pakenemaan joutuneiden evakkolasten ja heidän jälkeläisten yhdistys vaatii julkilausumassaan laupeutta sotien keskelle. Julkilausuman tunnus on sama kuin  Kansainvälisellä Punaisella Ristillä.

”Laupeutta sotien keskellä! Tuo Kansainvälisen Punaisen Ristin tunnuslause on yleispätevä ohje meille kaikille. Elämme Euroopassa laajamittaista murrosta, kun kotimaassaan hädässä olevat ihmiset etsivät muista maista turvaa ja elinmahdollisuutta. Tehkäämme heille niin kuin toivoisimme itsellemme tehtävän.

Evakkolapset ry:n vuosikokous Paimiossa 5.3.2016”

Seminaarin antia

Vuosikokouksen jälkeen pidetyssä seminaarissa puhuivat Lauri Kosonen, Johannekselaisen päätoimittaja Hannu rastas, Paimion Karjalaseuran sihteeri Armi Suomi ja Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtaja Hilkka Toivonen-Alastalo. Lue raportti pdf-muodossa tästä

Johannekselainen-lehden päätoimittaja Hannu Rastas kertoi evakkolapsuuteen liittyvien kirjoitusten kasvamisesta pitäjälehtensä palstoilla.Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtaja Hilkka Toivonen-Alastalo esitteli nuorisoliiton toimintaa ja tavoitteita. Kuvat Lauri Kosonen

.............................................................................................................

Nuori tyttö sodan keskellä

Tytön päiväkirja Tshetsheniasta on ilmeisesti ensimmäinen kirja, jossa pakolaisena Suomeen tullut kuvaa, millaista oli olla lapsena tai nuorena keskellä sotaa.
Polina Zherebtsova on syntynyt 1985 ja aloitti päiväkirjan pitämisen ensimmäinen Tshetshenian sodan alettua alkoi 1995.  Se julkaistiin 2011, minkä jälkeen hän sai niin paljon uhkauksia, että pakeni maasta. Vuonna 2013 Zherebtsova sai poliittisen turvapaikan Suomesta.Lue tästä Anne Kuorsalon kirjaesittely

Evakkolasten toiminnalla on sielunhoidollinen merkitys
Kirj. ja kuvat Lauri Kosonen

Evakkolasten valtakunnallinen syysseminaari pidettiin jo neljännen kerran Muurlan Opistossa Salossa. Alun kuudettakymmentä osallistujaa viihtyi seminaarissa ja moni kiitteli jälleen ohjelman antia. Seminaarin aiheina olivat tällä kertaa evakkolasten kotiseutumatkat, tervehdys kesän 2015 evakkovaellukselta Porkkalasta ja tunnetun salolaisen radiohahmon, toimittaja Jaakko Salonojan kerronta evakkolapsuutensa vaiheista, kun hän muutti perheensä mukana Viipurista Pohjois-Karjalaan, Joensuuhun.
Jaakko Salonojan isä ja äiti olivat lähtöisin Salon Muurlasta, mutta perhe muutti Viipuriin kun isä sai tehtäväkseen perustaa sinne Valion meijerin. Talvisodan alettua tehtäväksi tuli siirtää meijeri Viipurista Joensuuhun. Salonojan värikästä kerrontaa kuunneltiin tarkasti, olihan yleisössä monia salolaisia, joille Muurlan seudut ovat tuttuja.
Keskustelu matkoista lapsuuden kotiseuduille sai virikettä kesän 2014 matkasta Petsamoon, Muurmanskiin ja Sallaan kootusta videosta. Lauri Kososen työstämässä, 11 minuutin mittaisessa esityksessä haastateltiin Petsamosta kuusivuotiaana evakkoon joutunutta Anna-Maija Ylioikaraista ja Sallan Alakurtista 11-vuotiaana evakkoon joutunutta yhdistyksen kunniajäsentä Pentti Kortelaista. – Pentti tuli seminaariin Rovaniemeltä, vaikka junayhteydet olivat pohjoisessa ratatöiden takia poikki ja matka oli siksi tavanomaista rasittavampi.
Muitakin kunniavieraita oli paikalla, nimittäin Pentti Kortelaisen ohella toinenkin evakkoudesta väitellyt tohtori, kivennapalaissyntyinen Anneli Ilonen sekä uudet kunniajäsenet Anni Talsi ja Kaisu Rokka Virolahdelta.
Tulevalle viidennelle matkalle mm. Vienan Kemiin ja Solovetskin luostarisaarelle 8.-12.6.2016 kutsui ja siitä kertoi yhdistyksen hallituksen jäsen Raimo Vanninen. Hän totesi näillä matkoilla olleen selkeä sielunhoidollinen merkitys.
Porkkalan evakkovaiheista ja viime elokuisesta evakkovaellustapahtumasta kertoivat Lena Selén ja Berndt Gottberg. He kuvailivat omakohtaisten kokemustensa pohjalta elämänläheisesti evakkoaikojen elämää uusilla asuinsijoilla, ja yleisö kuunteli heitä erityisen tarkasti, sillä näistä asioista ei ole juuri tietoa ollut. Monet kokivatkin oppineensa jälleen paljon uutta Suomen historiasta.
Kalevalamittainen, Kaisu Pato-Ojan kirjoittama kansanruno Pielisen balladi kuunneltiin hiiskumatta Eeva Härön lausumana ja Harry Mälkin pianomusiikin höystämänä.
Vuoden 2016 evakkovaellukselle 9.7.2016 Urjalaan kutsun esitti Eija Järvinen.
Aina sopivissa väleissä laulettiin yhdessä, ja iltapäivällä oli vielä arpajaiset, joihin oli saatu useita kirjapalkintoja.